Shorinji Kempo ja Kongo zen

 

Kongo zen  on eräs zen-buddhalaisuuden haara, jossa painotetaan keskitien tärkeyttä. Shorinji Kempo on kongo zenin pääasiallinen harjoitusmuoto. Sen periaatteita ja niiden toteutumista valvoo Kongo Zen Sohonzan Shorinji Japanissa.

Shorinji Kempon filosofiaan kuuluu perusbuddhalaisuuden teesit elämän luonteesta (4. jaloa totuutta) ja 8 osainen tie. Mitään palvontamenoja yms. uskonnollista sisältöä ei kongo zen sisällä. Se on hyvin käytännönläheinen oppi siitä, kuinka ihminen voi parantaa omaa ja läheistensä elämän laatua.

Vaikka jokaisen kenshin (Shorinji Kempon harjoittelijan) tulee ymmärtää Shorinji Kempon filosofia pääpiirteittäin, ei sitä sen suuremmin painoteta. Vaikka Shorinji Kempo onkin Japanissa rekisteröity uskonnoksi (kongo zen sohonzan shorinji), se on länsimaalaisen ihmisen mielestä lähinnä elämän filosofia. Se ei ota kantaa jumalan olemassa oloon eikä kuoleman jälkeiseen elämään, vaan se pyrkii opettamaan kuinka ihminen voi elää elämänsä onnellisena tässä ja nyt. Shorinji Kempon harjoitteleminen ei siis ole millään tavoin ristiriidassa ns. oikeiden uskontojen kuten esim. kristinuskon kanssa.

 

Shorinji Kempon filosofiset pääperiaatteet

Perusbuddhalaisuuden lisäksi Shorinji Kempo sisältää filosofisia periaatteita, joiden ajatellaan auttavan ihmisisä heidän pyrkiessään miellyttävämpään elämään.

 

Ken zen ichinyo - Keho ja mieli ovat yhtä

Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa, sitä että ihmistä ei voi jakaa erilliseen kehoon ja mieleen. Ihmisen mieltä ja keho ei voida erottaa toisistaa ilman, että ihminen kuolee. Tämän takia ihmisen tulee pitää huolta näistä molemmista, sillä ilman toista hän ei tule toimeen.
Pelkkä fyysisten tarpeiden huomioiminen voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin tai jopa kuolemaan. Jos ihminen voisi unohtaa henkisen puolensa ja hänelle riittäisi pelkien fyysisten tarpeiden tyydyttäminen, kuten lämmön, suojan, ruuan sekä juoman saaminen olisi ihminen yhtä onnellinen eristyssellissä kuin omassa kodissaan. Näin asia ei kuitenkaan ole. Ihmisen mieli tarvitsee virikkeitä pysyäkseen toimintakunnossa.
Monet asketismin muodot pyrkivät ruumillisten halujen kuihduttamiseen ja pyrkivät näin kohti korkempia henkisiä tasoja. Kuitenkin, jos ihminen unohtaa fyysiset tarpeensa (kuten syömisen) hän kuolee.

 

Riki ai funi - Rakkaus ja voima yhdessä

Vaikka ihmisellä olisi kuinka hyviä ajatuksia ja rakkautta muita kohtaan ei hän pysty oikomaan vääryyksiä, jos hänellä ei ole siihen tarvittavia fyysisiä kykyjä. Kauniistakin ajatuksesta tulee pelkkä korulause, jos sitä ei pysty viemään käytäntöön.
Toisaalta, vaikka ihmisellä olisi kaikki maailman voimat, mutta ei tieto kuinka käyttää niitä on  hänen voimankäyttönsä silloin hyvin tuhoisaa ja haitallista muille ja lopulta hänelle itselleen. Pelkkä voiman käyttö ilman järkevää syytä tai päämäärää on väkivaltaa.
Voimaa tarvitaan pysäyttämään vääryys, ja rakkautta anteeksiantoon. Ilman voimaa ei vääryyttä koskaan saataisi pysäytettyä, ja ilman anteeksiantoa oltaisiin vain loputtomassa koston kierteessä.

 

Shushu koju - Puolustus ensin, hyökkäys sitten

Budossa, kuten Shorinji Kempossa, pyritään lopettamaan väkivalta ja kiistely. Jos kenshi hyökkää ei hän estä vaan aiheuttaa väkivaltaa. Shorinji Kempo on puolustusta ei hyökkäystä varten. Kenshin ei koskaan tulisi hyökätä ensin.
Vastustajan reaktion "odottaminen" myös tarjoaa puolustajalle edun, sillä hyökkääjä paljastaa itsensä hyökkäyksensä aikana. Tätä taktista etua on opittava käyttämään.

 

Fusatsu katsujin - Suojele muita ilman vahinkoja

Jos kenshi loukkaantuu puolustaessaan itseään tai muita, ei hän ole suoriutunut tilanteesta parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta tilanne on sama, jos hän joutuu vammauttamaan hyökkääjän pysyvästi. Shorinji Kempon tekniikoita ei pidä käyttää muiden vahingoittamiseen vaan ihmisten auttamiseen.

 

Goju ittai - Kova ja  pehmeä yhdessä

Kovilla tekniikoilla tarkoitetaan lyöntejä, potkuja yms. Pehmeät tekniikat ovat vääntöjä, heittoja, lukkoja tms.
Tekniikoiden jaottelu koviin ja pehmeisiin on keinotekoista, sillä molempia tarvitaan toimivaan itsepuolustukseen. Painija pysähtyy lyönnillä, toisaalta hyväkin nyrkkeilijä on helposti avuton, kun painija saa hänestä otteen. Kiinassa on sanan lasku: "Pehmeys voittaa kovuuden, kovuus murskaa pehmeyden." Sekä kovat että pehmeät tekniikat ovat tärkeitä ja molempia pitää osata käyttää oikein.

 

Kumite shutai - Pariharjoittelu on perusta

Harjoiteltaessa itsepuolustusta tarvitaan pari, jonka kanssa harjoitella. Yksin tai säkin kanssa harjoitellessa jää harjoittelusta kokonaan puuttumaan vastustajan reaktiot. Yksi olennainen osa itsepuolustusta on reagoida oikein hyökkääjän liikkeisiin. Tuntematta ihmisen luontaisia refleksejä ja anatomiaa mitään vääntöä ja lukkoa ei saa kunnolla toimimaan. Jos haluaa oppia uimaan pitää mennä veteen, jos haluaa oppia puolustautumaan pitää olla joku jonka kanssa harjoitella.